Kouluväkivalta on kriisi, johon on puututtava

Koulun pitää olla turvallinen ympäristö, jossa lapset ja nuoret voivat kasvaa ja oppia ilman

pelkoa. Moni oppilas joutuu kuitenkin todellisuudessa pelkäämään kiusaamisen ja

kouluväkivallan vuoksi.

Tilastot osoittavat kouluväkivallan olevan kasvava ongelma Suomessa. Tilastokeskuksen

mukaan pahoinpitelyt ovat lisääntyneet vuodesta 2019 lähtien kaikissa alle 21-vuotiaiden

ikäryhmissä. Kehitys on huolestuttavaa. Fyysisen väkivallan ohella henkinen väkivalta –

nimittely, uhkailu ja nöyryyttäminen – on monelle oppilaalle arkipäivää. Sosiaalinen media

on tuonut kiusaamiseen uuden ulottuvuuden, jossa vainoaminen ja häirintä voivat jatkua

kellon ympäri. Kiusaaminen ja kouluväkivalta jättää paitsi uhriin myös tilannetta todistaviin

pysyvät jäljet. Meidän on tehtävä kaikkemme, ettei yksikään lapsi joutuisi pelkäämään

väkivaltaa – fyysistä tai henkistä.

Yksi keino puuttua kouluväkivaltaan on niin kutsuttu Etelä-Karjalan malli. Malli toimii

käytännössä niin, että alle 15-vuotiaan lapsen tehdessä koulussa lainvastaisen teon,

asiasta tehdään rikosilmoitus. Tämän jälkeen tekijä eli lapsi ohjataan ryhmään, jossa

hänen ja teon uhrin lisäksi mukana ovat molempien huoltajat, poliisi sekä nuorten

oikeusedustaja. Toimintamalli on tuottanut myönteisiä tuloksia, ja sitä onkin alettu

hyödyntää eri puolilla Suomea.

Etelä-Karjalan mallissa erityisen hienoa on se, että eri viranomaiset puuttuvat näihin

lainvastaisiin tekoihin yhdessä. Kouluväkivallan torjunnassa tarvitaan moniammatillista

yhteistyötä. Koulun, kodin, poliisin ja sosiaalipalveluiden yhteistyö on välttämätöntä

ongelmien havaitsemiseksi ja ratkaisemiseksi ajoissa. Lisäksi koulujen henkilökunnalle on

välttämätöntä tarjota koulutusta konfliktien ratkaisemiseen ja väkivallan ehkäisyyn.

Kouluissa on otettava tiukka linja kaikkeen väkivaltaan ja häirintään. Jokaisen oppilaan

vanhemman ja opettajan on voitava luottaa siihen, että tapaus aidosti käsitellään.

Koulukiusaaminen on monesti myös oppilaiden mielenterveys- ja päihdeongelmien takana,

ja varhainen puuttuminen on järkevää sekä inhimilliseltä että taloudelliselta kannalta.

Varhainen puuttuminen ja oppilashuollon tukeminen ovat ratkaisevassa asemassa.

Kouluissa on oltava riittävästi psykologeja, kuraattoreita ja erityisopettajia, jotka kykenevät

auttamaan nuoria ennen ongelmien kärjistymistä. Kaiken tämän lisäksi keskeistä on

oppilaiden osallisuuden ja yhteisöllisyyden vahvistaminen. Turvallinen koulu ei synny

itsestään, vaan se rakennetaan tietoisilla valinnoilla ja toimilla.

Tino Uusi-Heikkilä, Nuorisovaltuuston puheenjohtaja, opiskelija

Pihla Keto-Huovinen, Kansanedustaja, Aluesyyttäjä, Varatuomari